BloggExtra Aktuellt

Anhörigsorg och barnens skam / Tack

By januari 15, 2016 No Comments

Tack Susanna Alakoski, Janne Takala, Maria Romantschuk och Hanaholmen för fint samarbete om tunga ämnen den 28 januari.

/ Luckan

Luckan_Hanaholmen_28jan2016 Luckan_Hanaholmen_28jan2016_2

 

 

B430540A7B333C087A

 

Kirjailija Susanna Alakoski ja projektikoordinaattori Janne Takala A-klinikkasäätiöstä keskustelevat Lähimmäisen surusta ja lasten häpeästä
Torstaina 28.1.2016 klo 18–19.30
Luckan, Simonkatu 8, Helsinki

Författaren Susanna Alakoski och projektkoordinator Janne Takala, A-klinikstiftelsen, i diskussion om Anhörigsorg och barnens skam
Torsdag 28.1.2016 kl. 18-19.30
Luckan, Simonsgatan 8, Helsingfors

Jopa neljäsosa kaikista lapsista ja nuorista kokee ongelmia kodeissa käytetyn alkoholin takia. Alkoholinkäyttö voi vaikuttaa negatiivisesti lapsen tunne-elämään, elämänvalintoihin ja päihdeaineiden käyttöön, ei ainoastaan alkoholinkäyttöön. Myös perusluottamus ja kyky tehdä pitkäkestoisia tulevaisuuden suunnitelmia horjuu alkoholistiperheessä.

Så många som en fjärdedel av alla barn och ungdomar upplever problem på grund av alkoholanvändningen i hemmet. All alkoholanvändning i hemmet kan påverka barnens känsloliv, livsval och användning av berusningsmedel negativt, inte enbart alkoholmissbruk. Också grundtilliten och förmågan att långsiktigt planera för framtiden vacklar i en alkoholistfamilj.

Kuinka monta alkoholistia on maailmassa? Kuinka monta huumeiden väärinkäyttäjää? Lähimmäisten lukumäärä on vieläkin suurempi. Meidän tunne-elämämme kärsivät. Haavat ovat syviä. Häpeä suuri. Elämä tuntuu vaikealta. Ja kuitenkin me elämme.
Kirjailija Susanna Alakosken läpimurto oli hänen esikoisromaaninsa Sikalat  (Svinalängorna) vuonna 2006. Kirjassa kuvataan alkoholistiperheen elämää lapsen näkökulmasta. Viimeisimmässä teoksessaan Lähimmäisen huhtikuu (April i anhörigsverige) Alakoski nostaa esiin omaisten äänien kuoron. Se on eräänlainen surulaulu, joka kuvaa hiljaisen epätoivon loputonta virtaa, joka vaeltaa ympäriinsä kaduillamme. Mutta jos Alakoski johtaisi yritystä, hän palkkaisi vain alkoholistien lapsia: ”mitä tekijöitä, miten luotettavia ihmisiäja mikä työskentelykapasiteetti”.
Janne Takala, A-klinikkasäätiön projektikoordinaattori Lasinen lapsuus -hankkeessa, tietää miten lapset kokevat alkoholin ja huumeiden vaikutuksen alaisena olevat vanhempansa. Miten lapsi kokee päihtyneenä olevat vanhempansa? Kun isä tulee humalassa joulujuhlaan? Kun äiti nukahtaa pöydän alle? Lapsen näkökulmasta päihtynyt aikuinen voi vaikuttaa hirviöltä. Samalla on kuitenkin tärkeää huomioida olemassa oleva rakkaus.

Hur många alkoholister finns det i världen? Hur många narkotikamissbrukare? Anhörigsiffran är outhärdlig.
Våra känsloliv påverkas. Såren blir djupa. Skammen stor. Livet svårt att leva. Ändå lever vi.
Författaren Susanna Alakoski, slog igenom som debutant med Svinalängorna år 2006. I boken beskrivs alkoholistfamiljen ur barnets perspektiv. I sitt senaste verk April i anhörigsverige har hon skapat en kör av anhörigröster. En slags sorgesång som beskriver den oändliga ström av tyst förtvivlan som driver omkring på våra gator. Men om hon drev företag skulle hon bara anställa barn till alkoholister: ”vilka doers, vilka pålitliga människor, vilken arbetskapacitet”.
Janne Takala, projektkoordinator på A-klinikstiftelsens verksamhet Glasskör barndom, vet det mesta om hur barn uppfattar alkohol- och drogpåverkade föräldrar. Hur uppfattar barnet sina berusade föräldrar? När pappa uppenbarar sig onykter på julfesten? När mamma somnar under bordet?  En alkoholpåverkad vuxen kan i ett barns ögon uppfattas som ett monster. Samtidigt är det viktigt att kärleken får existera.